Koh Phayam – 6päivää/6yötä Liveaboard sukellusristeily

Tuomas ja kilppari :) Moment to rmember!

Koh Taolla ollessa muutamatkin uudet tuttavuudet suositteli Koh Phayamia seuraavaksi kohteeksi ja sinne sitteen mentiin. Yölautta Taolta mantereelle oli paljon parempi kuin mitä meille oli kerrottu. Me oltiin jo valmistuttu nukkumaan jossain läävässä mutta lautta oli vissiin ihan uusi koska kaikki oli tosi puhdasta ja hienoa, jopa mukavat sängyt. Vaikka tyynyt nyt olikin kovaa muovia. Olenkin jo vannonut että seuraavaa reissua kun tehdään niin otan oman tyynyn mukaan, täälläpäin on aivan kamalia isoja ja kovia tyynyjä, nukun aika usein ilman kokonaan. 

Tän rannan päädyssä asuttiin, Koh Phayam

Perillä Phayamilla asuttiin meille suositellussa Palm beach bungalowseissa. Paikka oli neljän kilometrin pituisen rannan päädyssä kivisen rantapätkän kohdalla missä oli kivaa snorklata. Bungalowissamme oli sähköa vaan iltaisin & öisin, ei tuuletinta ja ikkunat oli pelkkiä aukkoja. Näkymä suoraan meren yli ja pikku terassi riippumatolla. Muuten olisikin ollut täydellistä mutta joka toinen/kolmas yö oli technobileet rannalla, ja mekkala kuului jotensakin meille asti, ja ilman tuuletinta oli aika kuumaa kylläkin myönnettäköön :) Sitäpaitsi meikäläinen leikki tulella ja hävisin, söin salaattia ja sain ruokamyrkytyksen :( Onneksi oli vuorokaudessa ohi.

Auringonlasku Koh Phayamilla

Me ei Phayamilla tehty paljon mitään, oleskeltiin, luettiin, snorklattiin ja pelattin yazzia. Pidettiin pikku loma. :) Saarella ei ollutkaan paljon tekemistä, muutama ranta mitä olisi voinut kiertää ja pari aivan liian kallista sukellusmestaa. Ranta missä asuttiin oli ihana, pitkä ja meidän suunnalla melkein tyhjä. Ei tarvinnut omasta tilasta tapella. Vähän kauempana ranta oli täynnä bungaloweja, ravintoloita ja baareja. Läheltä löytyi jopa WiFi, auringonlaskun jälkeen vasta toki, kun sähköt laitettiin päälle ja hidas ku eläkeläisetana, mutta silti. Aamupäivät istuttiin melkein aina samassa ravintolassa, siellä oli kotileivottua leipää joka ei ollut makeata ja sisälsi jopa täysjyvää! Nam! Aika vähän vaatii että meistä tulee kantiksia :)

Meidän ”hotellilla” asui alle vuoden ikäinen haukka (tai kotka!?) joka oli puoliksi kesy. Henkilökunta ruokki sitä melkein joka päivä ja yhtenä päivänä minäkin sain antaa sille kanaa. Se söi suoraan mun kädestä! :) Tiit, joka haukan nimi oli, oli myös melkoinen linssilude ja Tuomas ottikin siitä hyviä kuvia. Tiitin lisäksi siellä asui yhtä vanha kissa, olivat pienestä asti olleet yhdessä rannalla, sitä minä sirtin Naukuksi koska sillä oli asiaa ihan koko ajan. Se oleskeli aika paljon meidän bunglowilla kun huomasi että siellä sai aina rapsutuksia.

Viikon me Phayamilla viihdyttiin, vähän pidemmin kuin ajateltu meikän salaattisyönnin takia, ja suunnattiin sitten Phuketille pariksi yöksi. Sinnekin ihan vaan sen takia että sieltä sukellusristeily, jonka Tuomas löysi Last minute dealina netistä, lähti. Kuusi päivää/kuusi yötä ja 22 sukellusta; Simillans, Koh Bon, Koh Tachai ja Richelieu Rock. 

Napoleonfish on iso veijari, tämä n. 40cm

 

Neljä sukellusta päivässä on aika rankkaa voin kertoa, sekä keholle että mielelle.

Mutta nähtiin ainakin paljon erillaista merenelävää, ja näkyvyyskin on ollut hyvä melkein koko ajan, vaikka Dive masterimme Beto valittikin että vesi oli niin vihreätä ensimmäisillä sukelluksilla. Ei vaan meitä haitannut yhtä paljon kun näkyvyys silti oli 30m :) 

Me sukelsimme pienessä ryhmässä, vaan me ja Linda Australiasta ja Beto tietenkin. Loput meidän sukellusseurueesta olikin ranskalaisia kaikki, vene ja yhtiö kun on ranskalainen. Heistä melkein kaikki taisi olla vaan sukelluslomalla, ja heillä oli vaikka mitä herkkuja mukana reisussa. Meille tarjottiin viiniä ja muita alkomoholijuomia ja mitä parasta Christianilla oli mukana omaa tekemää porsaspateeta mikä oli paras ikinä syömäni porsaspatee! Ranskalaisten kanssa kannatta matkustaa :) 

Oriental sweetlips ja Divemasterimme Beto

Sukelluksilla nähtiin vaikka mitä, luettelenpa muutamat: Lionfish, Scorpionfish, Nudibranches, Ghostfishes, Pipefish, Triggerfish (monta eri mistä Clown triggerfish oli molempien suosikki), Seahorse (vaan Tuomas), Great Barracuda, Napoleonfish, Octopus, Cuttlefish, Stingray, Stonefish, Boxfish, Pufferfish Mantis shrimp, Cleaner shrimp, Harlequin shrimps, paljon erillaista korallia, kovaa ja pehmeätä. 

Ihanat urheat Clownfish:it

 Anemonikalat, ne Nemostakin tutut clownfish:t teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen molempiin, vaikkakin ne jopa meitä uhkaili kun mentiin lähelle, puolustaen pesäänsä. Teki mieli nauraa, vaikka ei saisi kun toinen pistää parastaan :)

Kilpparit rakastaa näköjään banaaneja

Pari kertaa snorklattiin sukelluksien välissä kilpikonnan kanssa, ne tulevat veneitten luo kerjämään banaania ja syövät sitä suoraan kädetsä :) Sormia kannatti toki varota, syövät kuitenkin korallia tavallisesti ruoakseen. 

Merihevonen

Viimeiset sukellukset olivat hylkysukelluksia, näkyvyys muutui heti paljon huonommaksi, kolme metriä pahimmillaan. Mutta silti oli kivaa koska hylyillä oli ihan mielettömän paljon kaloja, isoja parvia eri pikkukaloja (Fusiliers) ja tosi paljon Lionfishejä ja Scorpionfishejä. Oli muutenkin ihan kivaa vaihtelua sukeltaa hylyillä, riuttoja tuli nähtyä niin monta ettei niitä pysty erottamaan toisista omassa muistissa.

Pari viimeistä päivää vuokrattiin kamera, mutta veden alla kuvaaminen on aika vaikeata, muutama kivaa kuvaa Tuomas sai oetettua. Toinen mukana olleesta Dive mastereista antoi meille kakki hänen ottamat kuvat reissultamme ja hän oli vielä tehnyt lyhyen videon joka päivästä.

Nyt ollaan takaisin Phuketissa ja maanantaina siirrytään Malesiaan. Torstaina (1.4) meillä on lennot Borneolle ja siellä ollaan noin kolme viikkoa ennenkuin lennetään sieltä Filippineille.

 

Tiit-haukka Phayamilla. Löydä tästä kuvasta auringonlaskua :)

Auringonnousu risteilyllä, Andaman sea

Sonja

Mustekala

Hylkysukellus, Sonja

Tosi iso Pufferfish ja Remora sen alla liftaamassa

-Sonja-

Sukellusloma Koh Taolla

Kilppari!! :)

Reissumme ensimmäinen pidempi pysähtyminen oli täällä Taolla, kaksi viikkoa ollaan nyt täällä viihdytty, teki ihan hyvää olla paikoillaan hetken. Olemme ottaneet niin sanotusti iisisti :)
Tänne tultiin ennen kaikkea sukeltamaan, ja sitä ollaankin tehty. Toki vähän vähemmän kuin me ehkä oltais haluttu, täällä oli kallimpaa kuin ajattelimme. Teimme toki syväsukelluskurssin ja saadaan nyt mennä 30 metrin syvyyteen. Kakki sukellukset, ja kurssin, teimme Koh Tao Diverseilla joka on suomalainen sukelluskoulu täällä. Vaikki näkyvyys ei ollutkaan niin hyvä aina niin olemme kuitenkin tyytyväisiä sukelluksiin.

Oppilaat kuuntelevat tarkasti

Ja mitäköhän piti tehdä seuraavaksi?!

Olemme nähneet paljon eri pikkukaloja ja pari isoa parvea isoja Barracudia, haita tai muuta sellaista kivaa isoa kalaa ei valitettavasti nähty. Kilpikonnaakin näkyi kahdesti :) Mutta ennen kaikkea oli kiva sukeltaa taas ja oppia taas miten kakki menikään.

Eteenkin Sonjalle joka on vaan sukeltanut Suomessa ennen tätä reissua oli kiva päästä katsomaan elävää korallia ja montaa eri kalaa. Eilen, maanantaina, käytiin Sail Rockilla joka on kuulemma paras paikka täälläpäin, ja oli kyllä hieno. Näkyvyys syvemmällä oli taas huono, mutta n 10 metrissä riittikin katsottavaa.
Uitiin myös yhtä koralliriutassa olevaa "savupiippua" ensin ylhäältä alas, 5 metristä 18 metriin, ja myöhemmin alhaata ylös. Se oli kivaa!

Perhoskala

Täällä nähtiin muunmuuassa muutamia parvia pieniä (n. 40cm pitkät) tonnikaloja, paljon Angel fishejä ja Butterfly fishejä ja isoja Barracudia. Trigger fishejä on nähty melkein joka sukelluksella, äkäinen veijari joka puree kovaa jos sitä häiritsee, onneksi ei ole meidän sukelluksilla hyökännyt kimppuun!
Sail Rockilla nähtiin myös White Eyed Morel Eal, iso ja pienempi yhdessä ja Bat Fishejä muutamia. Ympärillä ui isoja parvia pikkukaloja ja jos oli hetken paikoillaan rauhallisena niin ne tulivat uimaan ihan lähelle että tuntui siltä että oli parven keskellä hetken.
Chumpon oli toinen hieno paikka, siellä tehtiin myös toi syväsukelluskurssi. Siellä oli tosi isoja Jiant Groupersejä, isoin ainakin 1.5 m pitkä ja paksu ja leveä, kiukkuisen näköinen kala kuin mikä! Merimakkaroita on kaikkialla ja merisiiliä on pohja täynnä.
Yksi päivä käytiin myös siivoussukelluksella, Koh Tao Diversin tarjoama sukellus missä siivottiin merenpohjaa Shalok Bayssä. Löytyi pulloja, tölkkejä, peittoja, muovia, sanomalehtiä - vaikka mitä. Tämä on vuotuinen Save Koh Tao - sukellus, meille oli helppo päätös lähteä mukaan, ilmainen sukellus ja pääsi vielä tekemään jotain hyvää.
Joni vuokrasi kameraa pariin sukelluksiin ja me saatiin häneltä kopioida pari kuvaa - kiitos siitä! :) 

Pariana päivänä lähettiin mopolla ajelemaan saaren muille rannoille ja vuorille, tämä on kaunis pikku saari huonoilla teillä. Koska Sonja ei todellakaan täällä edes leikkinyt ajatuksella että ajaisi mopolla niin meidän pyörä piti jaksaa kaikki mäet kaksi päällä - välillä joutui kävelemään jyrkimmät mäet. Mutta näköalat palkitsi!
Muuten täällä ei olekaan paljon muuta tekemistä, rannallakaan ei tultu oltua kuin muutaman tunnin. On ollut aika kuumaa, joka päivä yli 30 astetta. Mutta tämähän on vasta alkua - panee jo ihan miettimään että miten tullaan pärjämään Indonesiassa heinäkuussa...:)

Ps. Kuvia Kambodjasta löytyy nyt kuvasivullamme - seuraa vaan oikealla olevaa linkkiä.

Tuomas hyppii mereen

Sonja hyppimässä mereen

Koralliriutta

Läpiuintiluola

-Sonja-

Siem Reap - Bangkok - Koh Tao

Yllä videossa: Vauvapossua vartaassa. Bangkok, Tang Jai Yoo, Chinatown.

Ban Lungista lähdettiin taas bussilla liikkeelle, suuntana Siem Reap vaan 12h bussissa suoraa huutoa (no pari kusitaukoa oli). Ja mulle kun aika helposti tulee matkapahoinvointia niin minä en pysty lukemaan vaan minun pitää tuijottaa ikkunasta ulos koko matkan – ei maisema niin vaihtelevaa ole etteikö tulisi tylsää. Näitä vältetään tästedes aina kun vaan on mahdollista!

Kalahierontaa, Siem Reap

Siem Reapissa vietettiin ensimmäinen päivä ihan rauhassa, hoidettiin Thaimaan viisumit kuntoon ja käytiin ostoksilla. Minä kokeilin myös Fish massage, kala hierontaa, oli enemmän kyllä jalkahoitoa kuin hierontaa. Laitoin jalat ammeeseen missä oli satoja pieniä kaloja jotka tulivat nälkäisinä näykkimään mun jalkojani, arvaa vaan kutittiko! :)

Illalla saapui Aksu joka toi meille Tuomaksen uuden kameran ja Matilta ja Pikolta tuliaisena Ruis 100 hapankorppuja!! :) Oli onnellinen hetki kun sai taas ruista vatsaan.

Phnom Bok temppeli

Kaksi päivää vietettiin sitten Angkorin temppeleillä, ensimmäisenä otettiin opas ja tuktuk, käytiin Angkor Wat ja Angkor Thom. Seuraavana päivänä otettiin vaan tuktuk ja käyttiin katsomaassa vähän kauempana olevia temppeleitä. Vähän sääli oli kyllä että meidän piti käydä temppelit läpi vaan kahdessa päivässä, siellä olisi kyllä hyvin saanut muutaman päivän vietettyä.
Toisena päivänä päätettiin keskellä päivää, ihan kuumimpaan aikaan, kiivetä 212m ylöspäin 630 rappusta pitkin! Hullua touhua mutta palkitsi kyllä hikoilijaa. Temppeliä, Phnom Bok, ei ole vielä restauroitu, vaan saimme kiivetä kivikasojen yli ihailemassa raunioita ihan rauhassa. Olimme siellä yksin, meitä seurasi vaan paikallinen opas/vartia. Tämä oli kivaa vaihtelua edellisen temppelin, Banteay Srei, jälkeen missä oli täys tungos aasialaisia turistiryhmiä. Länkkäriturísteja ei melkein edes huomannut niitten seassa. Oli joksenkin turhauttavaa kun halusi ottaa kuvaa ja joutui odottamaan kun he menivät yksi kerrallaan poseramaan ja kaikki muut otti kymmeniä kuvia. Lopulta tehtiin niin että minä menin jonottamaan ja kun vuoroni tuli en mennytkään poseeramaan vaan annoin Tuomaksen ja Aksun ottaa kuvia itse nähtävyydestä ja annoin sitten jonon edetä normaalisti. Aasialaiset katsoi minua hyvin oudosti.

Temppelit oli mahtavia, toiset restauroitu täysin ja toiset vielä hyvinkin työn alla. Oli kiinostavaa ajatella miten on tuntunut vuosia sitten kierrellä aluetta elefantin kyydissä viidakon keskellä missä silloin vielä eli villejä elefantteja ja tiikereitä. Nyt on myyntikojua ja länsimaalaiset wc:t kaikkilla suosituimmilla temppeleillä ja asfalttitiet vie perille bussin kyydissä.

Sonja ja Aksu ostaa herkkuja.

Siem Reapia seurasi toinen rajanylityksemme Thaimaaseen, Bangkokissa vietimme kaksi päivää. Asuimme Kao San Roadin lähellä mikä oli virhe. Kallista, meluisaa, kamalaa! En lähe toiste sille alueelle jos vaan pystyn välttämään.
Aamulla kävimme Chatuchak marketilla, se taitaa olla Bangkokin isoin viikonloppumarkkina missä on yli kymmnentuhatta myijää. Söimme siellä paikallista aamupalaa ja ostettiin päivän mittaan erillaisia herkkuja ja juomia ja kävimme jalkahieronnalla. Jatkoimme sieltä MBK mallille, missä pojat osti lisävarusteita uusille leluilleeen, kameroihin saa kyllä rahaa uptettua jos haluaa. Ja ei varmaan ole sellaista lisävarustetta olemassa mitä ei löytyisi jostain tuosta seitsemän kerroksisesta tavaratalosta joka oli vähän ehkä jopa erikoistunut kamerakauppoihin, ainakin niitä oli kymmeniä.

Illalla kävimme syömässä Suckling Pig, juottoporsasta, China Townissa, Tang Jai Yoo ravintolassa. Tämä ravintola, ja tämä ruoka oli suurin syy miksi pysähdyttiin Bangkokiin matkalla Koh Taolle. Anthony Bourdain kävi No Reservations ohjelmassaan syömässä kyseistä annosta kyseisessä paikassa ja me halusimme ehdottomasti kokea samaa. Ja ruoka oli vuoden odottelun arvoinen! Tilasimme vauvapossun lisäksi rapuja kahdella tapaa ja kasviksia, kaikki oli todella hyvää. Liha kun tuli pöytään vei huomion kaikesta muusta, nahka oli rapea kuin hapaankorppu, suolaista ja makeaa samalla. Meille näytettiin miten sitä piti kääriä pieneen lättyyn ja maustaa makealla tummalla soijasiirapilla ja/tai hapanimelällä chilikastikkeella ja lisukkeena tuore kurkku. Oli taivaallista! Taas kerran säälin kaikkia kasvissyöjiä.

Herkkuillallinen Bangkokin Chinatownissa

Kun nahka oli syöty pikkuporsaamme vietiin takaisin keittiöön ja tuotiin takaisin pieninä paloina paistettuna suolalla, valkosipulilla ja pippurilla. Palat oli mureat ja vähän karamellisoituja, ei upppaistettuja mutta hyvin rapeat – edelleen herkullista! Paras illallinen tähän asti:)

Kujassa ravintolan vieressä löydettiin grillikokki ja porsaat vartailla. Hyvin vikkelästi hän niitä pyöritteli avoimen tulen yli ja voiteli soijalla.

Bangkokista otettiin juna (vihdoinkin ollaan taas maassa missä on junia!) Chumphoniin ja sieltä vene Koh Taolle. Täällä Taolla oli Joni vastassa satamassa ja oli ystävällisesti järjestänyt meille majoitusta ensimmäiselle yölle. Se oli kiva bungalowi aivan rannalla, muuta päätimme kuitenkin seuraavana päivänä muuttaa huoneistohotelliin missä on jääkaappi, on ihan kivaa vaihtelua syödä aamupalaa kotona. Varasimme huoneen suoraan kahdeksi viikoksi. On jo aikakin olla samassa paikassa vähän pidempään. Olemme matkustaneet aika kovalla vauhdilla eteenpäin tähän asti, ei enemmän kuin viisi yötä samassa paikassa putkeen.
Parin ensimmäisten päivän aikana söimme länsimaalaista ruokaa; burgeria, pizzaa ja pastaa, ja vatsani veti lukkoon heti. Oli shokki elimistölle ja pakko oli palata itämaiseen ruokavalioon :)
Täällä Taolla tuntuu todellakin olevan enemmän suomalaisia kuin ketään muita (no, ehkä paikallisia on enemmän kuitenkin). Eilen kävin Koh Tao Diversin sukellusretkellä, Hin Wang Wallilla, Red Rockilla ja Red Rock Caveilla, ryhmässä oli pelkästään suomalaisia.
Ensimmäinen dyykki oli vähän pettymys, huono näkyvyys ja menimme myös oikean kohteen ohi vahingossa. Tämä oli vähän minun syytä toki, mulla oli ongelmia tasata korvia ja koko ryhmä meni vissiin virran mukaan kuin joutuivat odottamaan minua. Onneksi toisella dyykillä pääsin ongelmitta alas. Red Rock olikin paljon parempi paikka, ja me näimme jopa kilpikonnan! :) Olisi ollut kivaa jos Tuomas olisi ollut mukana näkemässä sitä, mutta hän jätti väliin vatsavaivojen takia.

Aiomme täälä tietenkin sukeltaa, sitä varteen tännehän tullaan, ja rentoutua. Onneksi tällä ei edes ole muuta tekemistä, ei tule sellainen fiilis että pitäisi tehdä jotain kuin nyt kerraan täällä on:) 

Taideteos, kaikinpuolin! :)

Phnom Bok temppeli

 -Sonja-

Phnom Penh - Ban Lung, trekki

Sonja bambumetsässä. Ban Lung trekki

Tuomas, Elliot ja Celine tauolla. Ban Lung, trekki

Sonja lukee Phnom Pen Dailyä

Huh..Onpa aika vierähtänyt nopeasti:)

Viimeiset päivät Phnom Penhissa meni kivasti. Ostettiin tulevaa bussimatkaa varten päivän lehti ja kun minä luin sitä niin myijälapset kadulla yhtääkkiä ymäröivät minua ja sain luvan selittää heille mitä kuvissa oli. Olivat kuulleet että Thaimaan rajalla ammuskellaan ja halusivat tietää kenen sotilaita kuvissa oli.

PPstä otettiin bussi pohjoiseen Ratanakiriin ja päämääränä Ban Lungin kaupunki. Oli piitkä, pomppuinen ja pölyinen tie. Mutta paikka palkkasi matkailijaa! Ensimmäinen yö vietettiin ensimmäisessä paikassa mikä löytyi ku oli pakko päästä jonnekin syömään, koko päivän bussissa ja pelkkä pringlestuubi syötäväksi ei tee meolle hyvää! Seuraavana päivänä muutettiin Tree Top Lodge ja otettiin sieltä Bungalowi mikä oli paras mahdollinen veto. Bungalowi oli tosi kiva, iso terassi, mahtavan hieno kylppäri ja erillään muista rakennuksista. Terdeltä me ei nähty kuin alla olevaa laaksoa ja paikallista asumusta toisella puolella. Oli ihanan rauhallista ja päädyttiin jopa viettää yksi päivä kokonaan bungalowilla.
Ban Lungin kaupunki on hyvin pieni ja rauhallinen, ja luonto lähistöllä on todella kaunis. Me vuokrattiin mopo ja mentiin uimaan kraatterijärveen. Keskellä viidakkoa oli pyöreä, syvä ja jopa vähän viileämpi järvi joka on aikoinaan laskettu pyhäksi järveksi ja on onneksi vieläkin suojattu. Pari myyntikojua oli tien vieressä mutta muuteen vaan polku ympäri ja muutama laituri mistä pääsi uimaan. Ban Lungin lähellä on myös muutamat vesiputoukset mutta me emme enää jaksaneet ajaa niin ne jäivät näkemättä.

Parin rauhalllisen päivän jälkeen me lähdimme kolmen päivän, kahden yön trekkaukselle viidakkoon. Viidakko Ratanakirissä ei ole sellaista tiheätä pimeää sademetsää, vaan enemmän bambumetsää ja muutama isompi puu joka on selvinnyt sodista elossa.

Pari kylätyttöä innostui poseeramaan

Ensimmäisenä päivänä me käveltiin rauhallista tahtia aika vaihtelevaa maisemaa. Ryhmässämme oli kuusi länkkäriä ja paikallinen opas + kaksi rangeria. Meillä kävi taas tuuri oppaan kanssa, hän oli asunut muutamissa eri alkuasukas kylissä meidän trekin varrella ja vei meidät kyliiin katsomaan. Koska hän oli siellä asunut ja osasi heidän kieltä ja tunsi ihmisiä vierailu tuntui paljon luontevammalta kuin se että turistiryhmä vaan kävelee kylään ja ottaa kuvia asukkasita.
Ensimmäinen yö me vietettiin keskellä viidakkoa, vietettiin iltaa nuotion äärellä ja nukuttiin riippumatoissa taivasalla. Minä heräsin viiden aikoihin kuin rangerit nousi sytyttämäään tulen uudestaan ja nousin kuuntelemaan Gibbonien huutoa heidän kanssaan. Oli parhaimpia hetkiä tähän asti reissulla.

Toisena päivänä me käveltiin hyvin reipasta vauhtia takaisin joen suuntaan, jopa liian reipasta vauhtia minun mielestä. Ei ehtinyt katsoa ympärilleen kunnolla vaan tujotti enemmänkin vaan lehtiä ja kiviä polulla. Eikä auttanut asiaa että minulla oli hartia niin kipee riippumatto yön jälkeen että itkin helpotuksesta kuin otettiin tauko ja sain ottaa repun pois selästä. No, pari buranaa ja paljon tiikeribalsamia auttoi huomattavasti.

Illallista prepataan

Vietettiin tämä yö puumajassa joen varrella. Päästiin uimaan, tai no olemaan, jokeen – se oli näin kuivakautena aika matala, noin polviin asti syvimmällään:) Ja illallinen olikin pata tehty kukosta mitä me aikaisemmin ostettiin läheltä asuvalta perheeltä. Tuoretta. Paikallista. Ja ihan varmana 100% Luomua.

Viimeissenä päivänä käytiin kahdessa eri kylässä vierailemassa. Ensimmäisessä oli edellisenä iltana ollut hautajaiset jotka jatkui vielä tälläkin päivänä. Me päästiin hautapaikalle seuraamaan juhlia. Juu, kyllä, juhlia! Techno soi ihan järjettömän kovaa ihan järjettömän kokoisesta kaiuttimesta, ja kaikki istui haudan ympärillä vetämässä riisiviinaa niin paljon kun jaksoivat. Oli ihan kiinnostavaa nähdä, mutta aika outoahan se oli. Kaikki oli juovuksissa, lapsista vanhuuksiin, ja tämä prkleen techno oli jo soinut melkein läpi edellisen yön ja kuului todellakin meidän mökkiin asti.

Illallista prepataan vol 2

Se onkin ihan käsittämätöntä miten kovalla täälä soitetaan musaa, ja miten järjettömän paskaa musaa täällä on! :)

Samana päivänä vierailtiin myös perheen luona joka olipäättänyt että tänään syödään Special Meat Soupia, koiraa siis hakkasivat paloiksi illallista varten. Illalliskutsuja ei onneksi tullut!

Palasimme hyvin likaisena ja väsyneenä Ban Lungiin ja mentiin takaisin samaan hotelliin viettämään viimeistä yötä. Trekillä mukana olleet Elliot ja Celine asuivat viereisessä bungalowissa. Meillä on ollut myös tuuri siinä että kuin jotain retkiä ollaan tehty niin ryhmässämme on ollut aina mukana hyviä tyyppejä. Oli mahtava trekki, minun ensimmäinen virallinen sellainen :) 

Meidän rangeri/erämaanopas

Kylän korimies

Selkäongelmia!?

Buffalot tarkkana

-Sonja-

Kampot - Sihanoukville - Phnom Pen

Kiinalaiset lohikäärmet, Phnom Pen

Vietnamista/Phu Cuocilta siiryttiin suoraan Kampotiin, sinne missä pippuri kasvaa :) Kampot oli ihanan rauhallinen kaupunki, meidän piti tehdä jotain retkiä ja käydä kattoo nähtävyyksiä läheltä (Bokor Hill, pippuripuutarhaa...) mutta kaupungin rauhallinen tunnelma tarttui meihin ja me vaan löhöiltiin - oli ihanaa! Yksi päivä menikin siinä kuin istuttiin aamusta iltapäivään samalla terassilla lukemassa. Kiitokset Matille ja Pikolle pikkujoululahjasta, Kostovan kirja oli hyvä - nyt haluan vaan lukena The Historian heti ku löytyy :)

Lintukarja matkustaa takakontissa

Matkalla Kampotiin pysähdyttiin jossain pienessä kylässä tauolle, ja löydettiin höyhenisiä ystäviä viereisen auton takakontissa. Viisi ankkaa oli sidottu jaloista nippuun ja roikkui kamojen seassa janoisena, vieressä roikkui muovinen kassi missä oli muutamia kanoja. Matkalla uuteen kotiin vaiko matkalla Uuden Vuoden juhliin...

Meidän hotellin vastapäätä oli pieni baari, The Lazy Farmer, jonka omistaja oli hauska heppu. "I am lazy but I could cook good Khmer food" luki ruokalistassa...:) Jepjep! Vaimohan siinä keittiössä olikin, ja halpaa todella hyvää ruokaa.

Kahdessa värissä kukkiva puu, Kampot

Harvemmin meillä käy niin että syödään samaa ruokaa usein lyhyessä ajassa, mutta täällä Cambodiassa ollaan syöty kansallisruoka Loc Lac jo monta kertaa. Marinoitua lihaa, riisiä, sipulia ja tomaattia, joskus paistettu kananmuna, ja mitä tärkeintä, aivan ihanaa pippurikastiketta vieressä. Helppoa mutta törkeän hyvää!

Kampotin rauhasta siiryttiin Sihanoukvilleen turistihelvettiin. Siinä kaupungissa ei nähty kuin turistimestoja ja roskaa. Rannalla oli ihan kivaa, kun jaksoi kävellä puoli tuntia poispäin omasta beachistä, pois kakista aurinkotuoleista ja baaresita ja jet ski vuokraamoista tyhjään pätkään missä oli sitten taas pari hullua vanhaa (noin 80v) vanhoja miehiä josta toinen tykkäs olla ilman vaatteita... Sehän jo kertoo jotain että kolmen päivän aikana ei otettu muita kuvia kuin Sonja rannalla juomassa kookosvettä suoraan pähkinästä.

National Museum, Phnom Pen

Ja matka jatkuikin sitten aika vikkelästi Phnom Peniin, ja tästä kaupungista tykätään! Yllättävän puhdasta, jopa jokipenkka on puhdas,vaikka pakoitellen haistaakin viemäriä ja pakokaasuahan on koko ajan ilmassa. Eilen kun käveltiin ympäri kaupunkia törmättiin vahingossa kinnalaiseen lohikäärme kulkueseen, olivat tuomassa onnea uuteen ravintolaan, esitys oli aika huima. Kaksi nuorta poikaa oli puettu lohikäärmepukuun ja hyppäs n. 1.5-2m korkeista tolpista toiseen n. 2m pitusia hyppyjä. Oli tosi kivaa nähdä tuollaista seremoniaa tolleen vahingossa :)

Käytiin National Museumissa katsomassa patsaita ja muuta reliikkejä tuotu Angkhor Watista ja muista samanaikaisista temppeleistä, ihan kiinostavaa kun sinne vielä ollaan menossa.
Hotellisamme törmättiin eilen tuttuun pariskuntaan ketkä tavattiin Ha Long Bay risteilyllä, ja Tuomas kävi heidän kanssa tänään Killing Fieldseillä ja kidutusmuseossa - Sonja kävi Kuninkaan palatsilla katsomassa vähän pirteämpää nähtävyyttä. Minulle riitti toi War Remnants Museum Saigonissa..

Ylähuomenna jatketaan pohjoisempaan katsomaan viidakkoa Ratanakirissa, huominen meneekin heti aamusta urheilun merkissä kun Tuomas menee NFL finaalia, Superbowlia, katsomaan sporttibaariin jo viiden jälkeen aamulla..Sonja liitty ehkä seuraan aamiaiselle myöhemmin - tai viettää päivää kampaajalla ja hieroojalla.. Who knows :)

Phnom Pen

Auringonlasku Phnom Penissa. Iso "käpy" oikeassa reunassa on itsenäisyys monumentti.

 -Sonja-

Kiitos ja näkemiin Vietnam!

Ensimmäin en rajanylitys takana - Ensimmäinen maa nähty. Odotamme innolla Cambodiaa ja muistamme hyvällä mielellä Vietnamia.

Vietnam tarjosi meille hyvää ruokaa, hyvää olutta ja mahtavan hyvää jääkahvia! Ca Phe Sua Da, jääkahvi kondensoidulla maidolla - että oli hyvää! Vähän saman tyylistä löydettiin jo täällä Kampotissa ja toivotaan että sitä löytyy koko Cambodiassa ja miksi ei koko reissun aikana:)

Pho keitto on välillä just niin hyvää kuin kaikki kehuvat mutta pari pettymystäkin ehti tulla, ehkäpä siksi että ensimmäinen Pho mikkä syötiin Ha Noissa oli vaan niin hyvä!

Parhaimpia ruokamuistoja on Cha Ca La Vong, kalaa tillikastikkeessa, Ha Noi,  Salt and Pepper Shrimp mikä syötiin Hoi Anissa ja half lean half fat pork Com Tam Moc ravintolassa Saigonissa. Ensimmäisen illan fritatut jätti (siis JÄTTI, varmaan 12cm pitkiä)ravut ja sammakonjalat Highway 4:issa tulee myös mieleen. Juu ja vielä Cau Lau, Hoi Anin oma nuudeliharkku mitä ei saa missää muualla, erikoisnuudeleita, possua, yrttejä ja kruntonkeja.

Parhaat hetket/muistot: Ha Noi kokonaisuudessaan, me todellakin tykättiin siitä kaupungista, eteenkin Bia Hoin juominen kadun varrella istuessa minimaalisella muovituolilla katsoen ihmisiä ja liikennettä.
Meidän ensimmäinen aurinkoinen päivä Hoi Anissa, mopoajelu ja hiekkaa varpeitten välissä, Hoi An oli muutenkin kaunis pieni kaupunki mihin todellakin voisi tulla takaisin.
Sonja sai nauttia ihanasta päivästä Cooking Classillä Ho Anissa.
Phu Cuok oli kyllä aika kallis, näin meidän budjetilla, mutta voimme kyllä sitä saarta suositella. Ei ne turhaan kutsu sitä Paradise On Earth:iksi.

Voi olla että tähän lisätään vielä jotain jos jotain tulee mieleen mikä vielä kuuluu tänne vaikka ei nyt tuu mielen.

-Sonja-

Saigon – Mekong Delta – Phu Cuoc

Cu Chi tunnelit, Saigon

Pääkaupungissa oltiin kaksi päivää, kierrettiin ne pakolliset nähtävyydet. Ensimmäisenä päivänä käytiin Cu Chi tunneleissa missä Guerilla/Viet Cong taisteli sodassa. Paikka oli hyvin turistinen, opastettu kiertue ja muovinukkeja puettu armeejavaatteisiin, mutta informatiivinen ja onhan se vaikuttava että monta tuhatta ihmistä asui tunneleissa pitkän ajan. Meille isoille länkkäreille oli laajennettu yksi tunneli minne pääsi ryömimään. Ei ollut mitenkään kivaa.

Sauraavana päivänä kierrettiin kaupunkia, War Remnants museum oli aika gruesome... Sonja säikähti jonkin verran kun yhtääkkiä huomasi vitriinissä epämuodostuneita sikiöitä – Agent Orange oli jättänyt jälkensä. On se ihmeellistä mihin ihminen pystyy.

 Sotaveteraani haukkuu sotaa, Cu Chi tunnelit

 

 

 

Saigon oli ihan kiva, mutta olemme molemmat sitä mieltä että Ha Noi oli parempi. Onneksi lennettiin suoraan sinne, muuten on mahdollista että olisi jäänyt väliin sään takia.

Ei viititty jäädä sen pidempää siis pääkaupunkiin. Mutta ennen kun lähdettiin oli pakko syödä mahtavan ihanaia jäätelöannoksia Fannyssä!:) Sama jäätelöbaari oli Ha Noissa, mutta sateessa ei tehnyt mieli sillion jäätelöä, 28 asteessa se maistuin aaaika hyvälle:)

Nautittiin myös muutamat drinkit roof-top baarissa Sheraton Saigonissa.

GT :) ja ensimmäinen pilvenpiirtäjä tähän asti

Fannyn ihanat jäätelöannokset

 

Saigonista mentiin Mekong jokea pitkin My Thohon turisti retkellä, käytiin kookoskarkki tehtaalla ja kuunneltiin paikallista kansanmusiikkia. Ei ihan meidän tyylinen retki, mutta olihan se paljon kivempi siirtyä joke pitkin seuraavaan kaupunkiin kuin mennä bussilla.

My Tho oli aikamoinen kiskurikaupunki, hotellit oli kalliit ja kaikesta pyydettiin aivan liikaa. Tinkimistaitoa on kyllä saanut harjoitella nyt jo tällä reissulla. Ensimmäisenä iltana käytiin LP:n suosittelemaassa äyriäisravintolassa – missä kaikki paitsi ravut oli ylikypsää ja sitkeätä. Sieltä iltatorille tyydyttämään vatsaamme.

Ruuhkaaika Mekong joella

Me siiryttiin aika nopeasti eteenpäin Can Tho:hon, joka on tunnettu Mekongin metropolina. Siellä käytiin ihanalla jokiristeilyllä kelluviin toreihin. Me kaksi pienessä paikallisessa put-put veneessä ja kuski joka ei puhunut lainkaan englantia. Hän osti meille ananasta ja paahdettua riisipaperia mikä on täällä tavallinen välipala/salaatin lisuke. Mentiin hiljaista sivujokea pitkin ja törmättiin hääjuhlaan, hyvin äänekkään sellaiseen. Täällä halutaan selvästi että koko kylä tietää että juhlitaan. Ja karaokella tietenkin! Ikävä kyllä kävi niin että vaikka kamera oli mukana, niin akku oli hotellissa laturissa... Noh, kelluvia markkinoita tulee lisää!

Saatiin turistioppaalta apua buukata hotellia Phu Cuocilla, ja täällä nyt ollaan Vietnamin paratiisisaarella. Täällä on kyllä jo paljon turisteja ja resorteja, mutta vielä näkee hyvin paikallista elämää – muutaman vuoden päästä en usko että on näin enää. Tästä on kovaa vauhtia tulossa Vietnamin Phuket.. :( Mutta nyt ollaan ja nyt nautitaan! :) Eilen rannalla – ja tänään piti sitten pysytellä auringosta poissa heti, hyvä että otettiin laadukasta after sunia mukaan. Päätimme että hyvä tapa välttää likaa aurinkoa on pysytellä pinnan alla, käytiin siis sukeltamassa. Saatiin refresher course kaupan päälle kun vähän lirkuteltiin. Näkyvyys oli huono, mutta pääasia olikin päästä monen vuoden jälkeen takaisin veteen.

Täällä on upean kaunista, pitkää hiekkarantaa, viidakkoa, sinistä vettä ja aurinkoa – kaikki mitä haettiin :) Toisaalta on ne rannat missä ei ole vielä hotelleita mitkä ovat täynnä roskia. En tajua miten he voivat tuhota omaa kaunista luontoa näin huolettomasti :(

Nautitaan tästä vielä muutama päivä ja sitten vaihdetaan maata ja siirrytään Khmerien maahan.

Ruuhkaaika Saigonissa

Bahn Mi "tehdas", Can Tho

Elävät kanat kannetaan markkinoille, Hoi An

Pick-and-mix kalatiski, tuoretta hyvää. Duong Dong, Phu Cuoc

 -Sonja-