Siem Reap - Bangkok - Koh Tao

Yllä videossa: Vauvapossua vartaassa. Bangkok, Tang Jai Yoo, Chinatown.

Ban Lungista lähdettiin taas bussilla liikkeelle, suuntana Siem Reap vaan 12h bussissa suoraa huutoa (no pari kusitaukoa oli). Ja mulle kun aika helposti tulee matkapahoinvointia niin minä en pysty lukemaan vaan minun pitää tuijottaa ikkunasta ulos koko matkan – ei maisema niin vaihtelevaa ole etteikö tulisi tylsää. Näitä vältetään tästedes aina kun vaan on mahdollista!

Kalahierontaa, Siem Reap

Siem Reapissa vietettiin ensimmäinen päivä ihan rauhassa, hoidettiin Thaimaan viisumit kuntoon ja käytiin ostoksilla. Minä kokeilin myös Fish massage, kala hierontaa, oli enemmän kyllä jalkahoitoa kuin hierontaa. Laitoin jalat ammeeseen missä oli satoja pieniä kaloja jotka tulivat nälkäisinä näykkimään mun jalkojani, arvaa vaan kutittiko! :)

Illalla saapui Aksu joka toi meille Tuomaksen uuden kameran ja Matilta ja Pikolta tuliaisena Ruis 100 hapankorppuja!! :) Oli onnellinen hetki kun sai taas ruista vatsaan.

Phnom Bok temppeli

Kaksi päivää vietettiin sitten Angkorin temppeleillä, ensimmäisenä otettiin opas ja tuktuk, käytiin Angkor Wat ja Angkor Thom. Seuraavana päivänä otettiin vaan tuktuk ja käyttiin katsomaassa vähän kauempana olevia temppeleitä. Vähän sääli oli kyllä että meidän piti käydä temppelit läpi vaan kahdessa päivässä, siellä olisi kyllä hyvin saanut muutaman päivän vietettyä.
Toisena päivänä päätettiin keskellä päivää, ihan kuumimpaan aikaan, kiivetä 212m ylöspäin 630 rappusta pitkin! Hullua touhua mutta palkitsi kyllä hikoilijaa. Temppeliä, Phnom Bok, ei ole vielä restauroitu, vaan saimme kiivetä kivikasojen yli ihailemassa raunioita ihan rauhassa. Olimme siellä yksin, meitä seurasi vaan paikallinen opas/vartia. Tämä oli kivaa vaihtelua edellisen temppelin, Banteay Srei, jälkeen missä oli täys tungos aasialaisia turistiryhmiä. Länkkäriturísteja ei melkein edes huomannut niitten seassa. Oli joksenkin turhauttavaa kun halusi ottaa kuvaa ja joutui odottamaan kun he menivät yksi kerrallaan poseramaan ja kaikki muut otti kymmeniä kuvia. Lopulta tehtiin niin että minä menin jonottamaan ja kun vuoroni tuli en mennytkään poseeramaan vaan annoin Tuomaksen ja Aksun ottaa kuvia itse nähtävyydestä ja annoin sitten jonon edetä normaalisti. Aasialaiset katsoi minua hyvin oudosti.

Temppelit oli mahtavia, toiset restauroitu täysin ja toiset vielä hyvinkin työn alla. Oli kiinostavaa ajatella miten on tuntunut vuosia sitten kierrellä aluetta elefantin kyydissä viidakon keskellä missä silloin vielä eli villejä elefantteja ja tiikereitä. Nyt on myyntikojua ja länsimaalaiset wc:t kaikkilla suosituimmilla temppeleillä ja asfalttitiet vie perille bussin kyydissä.

Sonja ja Aksu ostaa herkkuja.

Siem Reapia seurasi toinen rajanylityksemme Thaimaaseen, Bangkokissa vietimme kaksi päivää. Asuimme Kao San Roadin lähellä mikä oli virhe. Kallista, meluisaa, kamalaa! En lähe toiste sille alueelle jos vaan pystyn välttämään.
Aamulla kävimme Chatuchak marketilla, se taitaa olla Bangkokin isoin viikonloppumarkkina missä on yli kymmnentuhatta myijää. Söimme siellä paikallista aamupalaa ja ostettiin päivän mittaan erillaisia herkkuja ja juomia ja kävimme jalkahieronnalla. Jatkoimme sieltä MBK mallille, missä pojat osti lisävarusteita uusille leluilleeen, kameroihin saa kyllä rahaa uptettua jos haluaa. Ja ei varmaan ole sellaista lisävarustetta olemassa mitä ei löytyisi jostain tuosta seitsemän kerroksisesta tavaratalosta joka oli vähän ehkä jopa erikoistunut kamerakauppoihin, ainakin niitä oli kymmeniä.

Illalla kävimme syömässä Suckling Pig, juottoporsasta, China Townissa, Tang Jai Yoo ravintolassa. Tämä ravintola, ja tämä ruoka oli suurin syy miksi pysähdyttiin Bangkokiin matkalla Koh Taolle. Anthony Bourdain kävi No Reservations ohjelmassaan syömässä kyseistä annosta kyseisessä paikassa ja me halusimme ehdottomasti kokea samaa. Ja ruoka oli vuoden odottelun arvoinen! Tilasimme vauvapossun lisäksi rapuja kahdella tapaa ja kasviksia, kaikki oli todella hyvää. Liha kun tuli pöytään vei huomion kaikesta muusta, nahka oli rapea kuin hapaankorppu, suolaista ja makeaa samalla. Meille näytettiin miten sitä piti kääriä pieneen lättyyn ja maustaa makealla tummalla soijasiirapilla ja/tai hapanimelällä chilikastikkeella ja lisukkeena tuore kurkku. Oli taivaallista! Taas kerran säälin kaikkia kasvissyöjiä.

Herkkuillallinen Bangkokin Chinatownissa

Kun nahka oli syöty pikkuporsaamme vietiin takaisin keittiöön ja tuotiin takaisin pieninä paloina paistettuna suolalla, valkosipulilla ja pippurilla. Palat oli mureat ja vähän karamellisoituja, ei upppaistettuja mutta hyvin rapeat – edelleen herkullista! Paras illallinen tähän asti:)

Kujassa ravintolan vieressä löydettiin grillikokki ja porsaat vartailla. Hyvin vikkelästi hän niitä pyöritteli avoimen tulen yli ja voiteli soijalla.

Bangkokista otettiin juna (vihdoinkin ollaan taas maassa missä on junia!) Chumphoniin ja sieltä vene Koh Taolle. Täällä Taolla oli Joni vastassa satamassa ja oli ystävällisesti järjestänyt meille majoitusta ensimmäiselle yölle. Se oli kiva bungalowi aivan rannalla, muuta päätimme kuitenkin seuraavana päivänä muuttaa huoneistohotelliin missä on jääkaappi, on ihan kivaa vaihtelua syödä aamupalaa kotona. Varasimme huoneen suoraan kahdeksi viikoksi. On jo aikakin olla samassa paikassa vähän pidempään. Olemme matkustaneet aika kovalla vauhdilla eteenpäin tähän asti, ei enemmän kuin viisi yötä samassa paikassa putkeen.
Parin ensimmäisten päivän aikana söimme länsimaalaista ruokaa; burgeria, pizzaa ja pastaa, ja vatsani veti lukkoon heti. Oli shokki elimistölle ja pakko oli palata itämaiseen ruokavalioon :)
Täällä Taolla tuntuu todellakin olevan enemmän suomalaisia kuin ketään muita (no, ehkä paikallisia on enemmän kuitenkin). Eilen kävin Koh Tao Diversin sukellusretkellä, Hin Wang Wallilla, Red Rockilla ja Red Rock Caveilla, ryhmässä oli pelkästään suomalaisia.
Ensimmäinen dyykki oli vähän pettymys, huono näkyvyys ja menimme myös oikean kohteen ohi vahingossa. Tämä oli vähän minun syytä toki, mulla oli ongelmia tasata korvia ja koko ryhmä meni vissiin virran mukaan kuin joutuivat odottamaan minua. Onneksi toisella dyykillä pääsin ongelmitta alas. Red Rock olikin paljon parempi paikka, ja me näimme jopa kilpikonnan! :) Olisi ollut kivaa jos Tuomas olisi ollut mukana näkemässä sitä, mutta hän jätti väliin vatsavaivojen takia.

Aiomme täälä tietenkin sukeltaa, sitä varteen tännehän tullaan, ja rentoutua. Onneksi tällä ei edes ole muuta tekemistä, ei tule sellainen fiilis että pitäisi tehdä jotain kuin nyt kerraan täällä on:) 

Taideteos, kaikinpuolin! :)

Phnom Bok temppeli

 -Sonja-

Phnom Penh - Ban Lung, trekki

Sonja bambumetsässä. Ban Lung trekki

Tuomas, Elliot ja Celine tauolla. Ban Lung, trekki

Sonja lukee Phnom Pen Dailyä

Huh..Onpa aika vierähtänyt nopeasti:)

Viimeiset päivät Phnom Penhissa meni kivasti. Ostettiin tulevaa bussimatkaa varten päivän lehti ja kun minä luin sitä niin myijälapset kadulla yhtääkkiä ymäröivät minua ja sain luvan selittää heille mitä kuvissa oli. Olivat kuulleet että Thaimaan rajalla ammuskellaan ja halusivat tietää kenen sotilaita kuvissa oli.

PPstä otettiin bussi pohjoiseen Ratanakiriin ja päämääränä Ban Lungin kaupunki. Oli piitkä, pomppuinen ja pölyinen tie. Mutta paikka palkkasi matkailijaa! Ensimmäinen yö vietettiin ensimmäisessä paikassa mikä löytyi ku oli pakko päästä jonnekin syömään, koko päivän bussissa ja pelkkä pringlestuubi syötäväksi ei tee meolle hyvää! Seuraavana päivänä muutettiin Tree Top Lodge ja otettiin sieltä Bungalowi mikä oli paras mahdollinen veto. Bungalowi oli tosi kiva, iso terassi, mahtavan hieno kylppäri ja erillään muista rakennuksista. Terdeltä me ei nähty kuin alla olevaa laaksoa ja paikallista asumusta toisella puolella. Oli ihanan rauhallista ja päädyttiin jopa viettää yksi päivä kokonaan bungalowilla.
Ban Lungin kaupunki on hyvin pieni ja rauhallinen, ja luonto lähistöllä on todella kaunis. Me vuokrattiin mopo ja mentiin uimaan kraatterijärveen. Keskellä viidakkoa oli pyöreä, syvä ja jopa vähän viileämpi järvi joka on aikoinaan laskettu pyhäksi järveksi ja on onneksi vieläkin suojattu. Pari myyntikojua oli tien vieressä mutta muuteen vaan polku ympäri ja muutama laituri mistä pääsi uimaan. Ban Lungin lähellä on myös muutamat vesiputoukset mutta me emme enää jaksaneet ajaa niin ne jäivät näkemättä.

Parin rauhalllisen päivän jälkeen me lähdimme kolmen päivän, kahden yön trekkaukselle viidakkoon. Viidakko Ratanakirissä ei ole sellaista tiheätä pimeää sademetsää, vaan enemmän bambumetsää ja muutama isompi puu joka on selvinnyt sodista elossa.

Pari kylätyttöä innostui poseeramaan

Ensimmäisenä päivänä me käveltiin rauhallista tahtia aika vaihtelevaa maisemaa. Ryhmässämme oli kuusi länkkäriä ja paikallinen opas + kaksi rangeria. Meillä kävi taas tuuri oppaan kanssa, hän oli asunut muutamissa eri alkuasukas kylissä meidän trekin varrella ja vei meidät kyliiin katsomaan. Koska hän oli siellä asunut ja osasi heidän kieltä ja tunsi ihmisiä vierailu tuntui paljon luontevammalta kuin se että turistiryhmä vaan kävelee kylään ja ottaa kuvia asukkasita.
Ensimmäinen yö me vietettiin keskellä viidakkoa, vietettiin iltaa nuotion äärellä ja nukuttiin riippumatoissa taivasalla. Minä heräsin viiden aikoihin kuin rangerit nousi sytyttämäään tulen uudestaan ja nousin kuuntelemaan Gibbonien huutoa heidän kanssaan. Oli parhaimpia hetkiä tähän asti reissulla.

Toisena päivänä me käveltiin hyvin reipasta vauhtia takaisin joen suuntaan, jopa liian reipasta vauhtia minun mielestä. Ei ehtinyt katsoa ympärilleen kunnolla vaan tujotti enemmänkin vaan lehtiä ja kiviä polulla. Eikä auttanut asiaa että minulla oli hartia niin kipee riippumatto yön jälkeen että itkin helpotuksesta kuin otettiin tauko ja sain ottaa repun pois selästä. No, pari buranaa ja paljon tiikeribalsamia auttoi huomattavasti.

Illallista prepataan

Vietettiin tämä yö puumajassa joen varrella. Päästiin uimaan, tai no olemaan, jokeen – se oli näin kuivakautena aika matala, noin polviin asti syvimmällään:) Ja illallinen olikin pata tehty kukosta mitä me aikaisemmin ostettiin läheltä asuvalta perheeltä. Tuoretta. Paikallista. Ja ihan varmana 100% Luomua.

Viimeissenä päivänä käytiin kahdessa eri kylässä vierailemassa. Ensimmäisessä oli edellisenä iltana ollut hautajaiset jotka jatkui vielä tälläkin päivänä. Me päästiin hautapaikalle seuraamaan juhlia. Juu, kyllä, juhlia! Techno soi ihan järjettömän kovaa ihan järjettömän kokoisesta kaiuttimesta, ja kaikki istui haudan ympärillä vetämässä riisiviinaa niin paljon kun jaksoivat. Oli ihan kiinnostavaa nähdä, mutta aika outoahan se oli. Kaikki oli juovuksissa, lapsista vanhuuksiin, ja tämä prkleen techno oli jo soinut melkein läpi edellisen yön ja kuului todellakin meidän mökkiin asti.

Illallista prepataan vol 2

Se onkin ihan käsittämätöntä miten kovalla täälä soitetaan musaa, ja miten järjettömän paskaa musaa täällä on! :)

Samana päivänä vierailtiin myös perheen luona joka olipäättänyt että tänään syödään Special Meat Soupia, koiraa siis hakkasivat paloiksi illallista varten. Illalliskutsuja ei onneksi tullut!

Palasimme hyvin likaisena ja väsyneenä Ban Lungiin ja mentiin takaisin samaan hotelliin viettämään viimeistä yötä. Trekillä mukana olleet Elliot ja Celine asuivat viereisessä bungalowissa. Meillä on ollut myös tuuri siinä että kuin jotain retkiä ollaan tehty niin ryhmässämme on ollut aina mukana hyviä tyyppejä. Oli mahtava trekki, minun ensimmäinen virallinen sellainen :) 

Meidän rangeri/erämaanopas

Kylän korimies

Selkäongelmia!?

Buffalot tarkkana

-Sonja-

Kampot - Sihanoukville - Phnom Pen

Kiinalaiset lohikäärmet, Phnom Pen

Vietnamista/Phu Cuocilta siiryttiin suoraan Kampotiin, sinne missä pippuri kasvaa :) Kampot oli ihanan rauhallinen kaupunki, meidän piti tehdä jotain retkiä ja käydä kattoo nähtävyyksiä läheltä (Bokor Hill, pippuripuutarhaa...) mutta kaupungin rauhallinen tunnelma tarttui meihin ja me vaan löhöiltiin - oli ihanaa! Yksi päivä menikin siinä kuin istuttiin aamusta iltapäivään samalla terassilla lukemassa. Kiitokset Matille ja Pikolle pikkujoululahjasta, Kostovan kirja oli hyvä - nyt haluan vaan lukena The Historian heti ku löytyy :)

Lintukarja matkustaa takakontissa

Matkalla Kampotiin pysähdyttiin jossain pienessä kylässä tauolle, ja löydettiin höyhenisiä ystäviä viereisen auton takakontissa. Viisi ankkaa oli sidottu jaloista nippuun ja roikkui kamojen seassa janoisena, vieressä roikkui muovinen kassi missä oli muutamia kanoja. Matkalla uuteen kotiin vaiko matkalla Uuden Vuoden juhliin...

Meidän hotellin vastapäätä oli pieni baari, The Lazy Farmer, jonka omistaja oli hauska heppu. "I am lazy but I could cook good Khmer food" luki ruokalistassa...:) Jepjep! Vaimohan siinä keittiössä olikin, ja halpaa todella hyvää ruokaa.

Kahdessa värissä kukkiva puu, Kampot

Harvemmin meillä käy niin että syödään samaa ruokaa usein lyhyessä ajassa, mutta täällä Cambodiassa ollaan syöty kansallisruoka Loc Lac jo monta kertaa. Marinoitua lihaa, riisiä, sipulia ja tomaattia, joskus paistettu kananmuna, ja mitä tärkeintä, aivan ihanaa pippurikastiketta vieressä. Helppoa mutta törkeän hyvää!

Kampotin rauhasta siiryttiin Sihanoukvilleen turistihelvettiin. Siinä kaupungissa ei nähty kuin turistimestoja ja roskaa. Rannalla oli ihan kivaa, kun jaksoi kävellä puoli tuntia poispäin omasta beachistä, pois kakista aurinkotuoleista ja baaresita ja jet ski vuokraamoista tyhjään pätkään missä oli sitten taas pari hullua vanhaa (noin 80v) vanhoja miehiä josta toinen tykkäs olla ilman vaatteita... Sehän jo kertoo jotain että kolmen päivän aikana ei otettu muita kuvia kuin Sonja rannalla juomassa kookosvettä suoraan pähkinästä.

National Museum, Phnom Pen

Ja matka jatkuikin sitten aika vikkelästi Phnom Peniin, ja tästä kaupungista tykätään! Yllättävän puhdasta, jopa jokipenkka on puhdas,vaikka pakoitellen haistaakin viemäriä ja pakokaasuahan on koko ajan ilmassa. Eilen kun käveltiin ympäri kaupunkia törmättiin vahingossa kinnalaiseen lohikäärme kulkueseen, olivat tuomassa onnea uuteen ravintolaan, esitys oli aika huima. Kaksi nuorta poikaa oli puettu lohikäärmepukuun ja hyppäs n. 1.5-2m korkeista tolpista toiseen n. 2m pitusia hyppyjä. Oli tosi kivaa nähdä tuollaista seremoniaa tolleen vahingossa :)

Käytiin National Museumissa katsomassa patsaita ja muuta reliikkejä tuotu Angkhor Watista ja muista samanaikaisista temppeleistä, ihan kiinostavaa kun sinne vielä ollaan menossa.
Hotellisamme törmättiin eilen tuttuun pariskuntaan ketkä tavattiin Ha Long Bay risteilyllä, ja Tuomas kävi heidän kanssa tänään Killing Fieldseillä ja kidutusmuseossa - Sonja kävi Kuninkaan palatsilla katsomassa vähän pirteämpää nähtävyyttä. Minulle riitti toi War Remnants Museum Saigonissa..

Ylähuomenna jatketaan pohjoisempaan katsomaan viidakkoa Ratanakirissa, huominen meneekin heti aamusta urheilun merkissä kun Tuomas menee NFL finaalia, Superbowlia, katsomaan sporttibaariin jo viiden jälkeen aamulla..Sonja liitty ehkä seuraan aamiaiselle myöhemmin - tai viettää päivää kampaajalla ja hieroojalla.. Who knows :)

Phnom Pen

Auringonlasku Phnom Penissa. Iso "käpy" oikeassa reunassa on itsenäisyys monumentti.

 -Sonja-