4.12.2011

Nepal

Himalayat, Pokhara
Swayambhuntah - apina temppeli, Katmandu

Nepaliin meillä oli paljon suunitelmia. Halusimme viettää kuukausen trekkaamassa Annapurna Circuiten ja Base Campin. Halusimme käydä luonnonpuistossa ja matkustaa maan läntisiin osiin. Halusimme jatkaa Nepalista vielä Intiaan. Näistä mikään ei toteutunut.
Koko Nepalin vierailu alkoi sillä että satutin polveani ja jouduin käymään sairaalassa pariinkin otteeseen tutkimuksissa. Onneksi magneettikuvaus näytti hyvältä ja Ortopedi antoi vihreän valon jatkaa matkustamista. Trekkaamista hän kielsi kahdeksi viikoksi, ja sen jäkeenkin suositteli ainoastaan lyhyttä parin päivän trekkiä. Ikävä kyllä Nepalin sairaalat tuli vielä tutummaksi kun vatsaongelmien takia jopa kahdesti piti käydä lääkärillä, toisella kerralla ihan tiputuksessa keskellä yötä. Ja kaiken tämän lisäksi verovirasto oli sitä mieltä että Tuomaksen työt laivalla, ruotsin lipun alla, pitää verottaa tuplasti joten yllätysmätkyjä tuli. Koska emme halua luotolla matkustaa niin oli sitten pakko nöyrtyä rouva onnen epäsuosioon ja ostaa lennot kotiin. Ikävä kyllä tämä kaikki epäonni ei edes riittänyt vaan sitten vielä pari päivää ennen kotilentoa Tuomaksen rinkka varastettiin Katmandussa. Nepal kohteli meitä kaltoin ja kaiken tämän jälkeen oli ihan kivaa tulla kotiin. Haluamme kuitenkin joku päivä takaisin Nepaliin, toivotaan että onni suosii meitä silloin paremmin!

Baba, Katmandu
Durbar square, Katmandu



















Tiibetin jälkeen olimme Katmandussa muutaman päivän, nauttimassa taas lämpimästä säästä ja hyvästä ruoasta. Kaupunki oli Dashainin takia suhtkot rauhallinen ja kiersimme rauhassa nähtävyyksiä. Kävelimme muunmuuassa Lonely Planetin suosittelemaa kävelyreittiä Thamelista Durbar aukiolle, oikein kiinnostava kävely. Myös Singaporessa käytimme LP:n kävelyreitit, olemme tykänneet niistä. Reitillä oli mm hammaskipujumalan palvomis”patsas”. Puumöykky mihin vasaralla lyödään kolikoita kiinni. Luonnollisesti sen lähistössä oli paljon hammaslääkäreitä :) Nepal on täynnä kaikkia eri temppeleitä mitä oudoimissa paikoissa, pikkupatsaita ihan tien varressa välillä melkein keskellä tietä ja palvomis paikkoja eri jumalille ripoteltuna ympäri kaupunkeja. Muistaakseni just tämän saman LP:n reitin varrella oli myös silmien/näön temppeli, minä siellä kumarsin ja toivoin että tulevaisuudessa suunniteltu laserleikkaus menee hyvin.
Yhtenä päivänä näimme polttohautausta. Olimme Pashupatinathissa mikä on yksi laajempia ghateja Katmandussa. Näimme kun ruumista kannettiin paikalle ja kokkoa rakennettiin. Koko juttu vaikuttaa aika monimutkaiselta, joen pyhää vettä ne tasavälein roiski ruumiille ja vaatteita ne vaihtoi sille. Vanhat vaatteet heitettiin jokeen, kaiken muun turhan kanssa. En voi käsittää miten pyhää jokea voi liata tuolla tavalla, meidän kulttuurissa pyhiä paikkoja kuitenkin kunnioitetaan. Just ennen polttamista vielä ruumiin päälle laitettiin iso kasan kukkia ja jotain muuta vehreää. Oli kiinnostavaa seurata vaikka tyhmältä tuntuikin olla turisti hautajaisissa. Mutta emme olleet ainoat, oli varmaan sata ihmisä katsomassa, sekä valkonaamoja että paikallisia.
Pashupatinath, Katmandu
Katmandusta menimme Pokharaan, silloin vielä ajatuksena käydä trekkamassa. Minun polveni rupesi sattumaan tosi pahasti sillä matkalla ja jouduin menemään takaisin Katmanduhun uusiin tutkimuksiin. Vietin sitten viikonloppua yksin Katmandussa odottelemassa magneetiröntgenin tuloksia ja Tuomas kiersi Pokharan Lakesidea yksin. Kun vielä ei tiedetty oliko polvessani jotan pahastikin vialla me totuttelimme itseämme ajatukseen että ehkä joudutaan tulemaan kotiin. Ja tämän viikonlopun aikana tuli sitten veromätky uutiset kotoa ja meidän oli suhtkot helppoa tehdä päätös tulla kotiin vielä ennen pikkujoulukautta että saisimme helpommin työtä.
Minä palasin Pokharaan ja vietimme sitten loppureissua siellä hyvin laiskasti :) Ystäväni Walter ja Nanna suomesta oli sattumaltaan samaan aikaan lomalla Nepalissa ja vietimme heidän kanssa pari iltaa. Pokharassa oli myös Tuuli ja Calle, ystäväpariskuntamme jotka pyörittelevät siellä olevaa lastenkotia. Kävimme Onni Childrens House:ssa parikin kertaa tervehtimässä Onni-perhettä. Nepalissa on köyhyys ja kurjuus hyvin näkyvää ja oli kiva nähdä miten Tuulin ja Callen apu on mennyt perille ja miten hyvin kaikki lapset siellä voivat.

Tuuli, Calle, Tom, Olli, Sonja, Tuomas ja muutama Onnin lapsista, Onni, Pokhara 
Phewa järvi, Pokhara
Suomalaisia Nepalissa on paljon. Suomi rakastaa Nepalia :) (vaikka Nepal ei kyllä meidän kohdalla antanut vastarakkautta) Tutustuimme Pokharassa myös siellä asuvaan suomalaiseen perheeseen, oli kiinnostavaa saada kuulla ja nähdä millainen heidän arki siellä on. Kutsuivat meitä myös kotilounaalle joten saimme maistaa ihan perinteistä kotitekoista Nepalilaista Dahl Bhatia.
Olimme todellakin hyvin laiskoja Pokharassa, poistuimme kaupungista vaan kerran tämän suomalaisen perheen kanssa joka vei meidät päiväretkelle Tato Panin kuumille lähteeille. Nepalin maanseutu on todella kaunis, toivon todellakin että ensi kerralla pääsen nauttimaan siitä ihan kävellen.
Matkalla Tato Paniin, Pokhara
Päätimme viettää pari päivää Katmandussa ennen kotimatkaa, matkamuistoja ja joululahjoja ostaessa. Kun saavuimme bussilla Pokharasta niin Tuomaksen rinkkaa sitten pöllittiin. Kolmanneksi viimeisenä päivänä koko reissusta! Onneksi siellä ei ollut kameraa tai tietokonetta, mutta melkein kaikki hänen vaatteet meni ja paljon muutakin. Olemme koko reissun aikana oltu tosi varovaisia ja ikinä ei olla jätetty matkatavaroita vartioimatta, ja ensimmäinen kerta joka kännetään selkää niin Murphyn laki iskee. Tässä vaiheessa kaikkien sairastumisien ja muiden vastonkäymisien jälkeen tämä ei edes järkyttänyt niin pahasti. Ei vaan enää jaksanut suuttua pahemmin. Kävimme poliisilla, joka totesi että valkoisia pikkutakseja on liikaa, ei he pysty löytämään sitä. Aijaaa..! Piti heidänkin päästä pompotella meitä ja piti kahdella eri asemalla käydä asiaa läpi ennen suostivat laittaa mitään paperille, ja sittenkin ei suostunut tekemään poliisiraporttia – jos se rinkka vaikka löytyisikin. Juupajuu! No, onneksi saimme jonkinlaisen paperin joka pitäisi olla riittävä vakuutusyhtiölle ainakin. Pakkasimme sitten tavaroita pahvilaatikkoon kotimatkalla, olimmehan jo monesti eri lennoilla aasiassa nähty miten kätevää tapa tämä on :)

Lensimme Katmandu – Delhi – Amsterdam – Helsinki, 26 tuntia. Vaikka oli ihan hyvät lennot oli kyllä taivaallista tulla kotiin ihanaan ruisleipä aamiaiselle ja juotavaan hanaveteen! Onnemme myös kääntyi heti suomeen tultua, viikon sisällä me saatiin molemmat vakituista työtä ja vielä kämppä keskustasta. :) Odotamme innolla että nappaisiko vielä jopa lottovoitto!

Durbar aukiolla, Katmandu
Vuosi 2011 Aasiassa reissussa olimme 10 kuukautta. 305 päivää. Kävimme 9 maassa. Tehtiin yli 50 sukellusta per naama. Laihduimme molemmat n. 5 kiloa. Joimme, söimme hyvin ja huonosti :) Lensimme 18 lentoa (kiva hiilijalanjälki). Saimme paljon uusia ystäviä ympäri maalimaa. Olemme viisaampia, onnellisempia ja paljon kokemuksia rikkaampia. Haluan kiittää teitä lukijoita, on ollut kivaa huomata että meillä on ollut seuraajia :)
Vaikka reissun loppu oli vähän rankka, niin pääsimme lopettamaan koko reissun varsin ihanalla tavalla. Saimme skoolata uusia työpaikkojamme ilmaisella illallisella Savoyssa. Inte illa pissat säger vi på svenska :)


Olen pahoillani että jouduitte odottamaan tätä viimeistä blogia näin kauan, paluu arkeen vei omaa aikaansa... :)

Over and out
-Sonja-


Tikka värejä Tihar juhlia varten, Pokhara




Boudha aukio, Katmandu


Pokhara


Durbar aukiolla, Katmandu

2 kommenttia:

  1. Onnea työpaikoista ja kämpästä! Ja kiitos matkaraporteista! Niitä on ollut tosi mukava lukea, vaikka en ole kauheasti kommentoinutkaan.

    VastaaPoista
  2. Kiitos!:) Kiva että olet seurannut meidän reissua. Onnea tuleville reissuille!

    VastaaPoista